Kyyhkysen merkitys

Eilisen sunnuntaiaamuni rauhan rikkoi tv-ohjelma "Lintujen sota". Se kertoi toisen maailmansodan liittoutuneiden sankarillisista kirjekyyhkyistä ja niitä vastaan taistelevista saksalaisista muuttohaukoista. Tietenkään kyseessä ei ollut lintujen sota, vaan ihmisten sota, jossa häikäilemättömästi käytettiin hyväksi alistettuja eläimiä.
Linnut inhimillistettiin. Kerrottiin kuinka ne pelastivat tuhansien sotilaiden hengen ja niille annettiin kunniamerkkejä. Sopivasti vaiettiin kaikesta tuhosta, mitä sota aiheutti ihmisille, eläimille ja muulle luonnolle. Meidän linnut olivat hyviä ja taitavia kyyhkyjä, niiden aggressiivisia haukkoja.
Eurooppalaisessa perinteessä kyyhky on rauhan symboli, öljypuun lehvä nokassaan. Tuo kuvahan tulee kyyhkystä, jonka Nooa lähetti vedenpaisumuksen jälkeen hakemaan viestiä elämästä. Kuuluisin kuva lienee Picasson rauhankyyhky.
Kaikella on merkitys, myös lintujen sodan kaltaisilla tv-ohjelmilla. Ovelasti sellaiset saavat meidät hyväksymään ajatuksen sodasta sankarillisena toimintana, johon eläimetkin haluavat osallistua. Olennaista ei ole II maailmansodan historia, vaan se, että me pidämme sotimista edelleen hyväksyttävänä, vaikka sitä kutsutaan usein muilla nimillä. Kysymys on silti oman edun tavoittelusta väkivaltaisin keinoin.
Maailmanlaajuista rauhanliikettä tarvitaan aina. Emme saa piiloutua sen tosiasian taakse, että maailma on monimutkainen ja muuttunut. Meidän on vaadittava, että konfliktit ratkaistaan neuvottelemalla. Sota ei koskaan ole ihmisten eikä kyyhkysten etu. Eikä muuttohaukkojenkaan.
Me hengitämme propagandaa. Vaatii viitseliäisyyttä ja virkeitä aivoja katsoa kuvien ja sanojen taakse, jotta ymmärtäisi, miksi esimerkiksi suomalaisen Patrian - sen korruptiosta tunnetun asetehtaan -sanotaan olevan puolustusvälineteollisuutta, ei asetehdas.
Joka päivä joudun harjoittelemaan kuvien ja kirjoitusten ymmärtämistä, että en unohtaisi kyyhkysen merkitystä.

Leena